On sunnuntaipäivä. Tänään olin aamulla jatkamassa tätä taisteluani vanhuutta vastaan mikä useammasta kommentista facebookissa on turhaa. Joo tiedän sen hyvin ja tiedän, että elämä on tässä iässä jo rajoitettu vaikka saan olla kiitollnen, että olen vielä mukana. Tämä treenaaminen ei ole helppoa nyt sillä neljän kuukauden paussi kipeytyneen oikea jalan pohkeen kanssa romahdutti kuntoni joka on kestänyt 12-16 erän treenin helposti neljä kertaa viikossa. Nyt 10 erän treeni tuottaa vaikeuksia jaksamisessa. Se tuntuu minulle käsittämättömältä? Ja mieleeni nousee suorastaan pelottovasti kysymys, onko vanhuus saavuttanut minut? Voisiko kuntoni taas ja vielä nousta sille minulle normaalille tasolle, jos jaksan käydä säänöllisesti treenaamassa treenini, käydä välipäivinä kävelemässä, antamalla aikaa muutaman kuukauden. Tänään oli kymmenes boxingtreeni tänä vuonna. Katsotaan tilanne sitten kun 50-70 treeniä on taas takana? No tälle ei mahda nyt mitään. Huomenna on kuitenkin taas viikottainen HEI ME KAHVITELLAAN kahvittelutilaisuus cafe Torpanrannassa. Tällä aloitetaan viikko ja katsotaan mitä se tuo tullessaan. Hyvää viikonalkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti