Eilen oltiin Kalastajatorpalla Maalis-Gaalassa taas kerran huippuhienossa ja hauskassa illanvietossa. Paljon kiitoksia Marja ja Juha Saunamäki. Ilta oli taas täynnä musiikkia Juhan bändin soittamana. 50-luvun loppupuolen nostalgisesta tunnelmista Elvikseen ja Rock and Rolliin. Kalastajantorppa on nostalginen paikka 60-luvusta monine tapahtumineen ja tarinoineen.Kun tässä olen surenut nyt viimeisen kuukauden aikana niin monia pois menneitä ystäviäni, niin kerron vielä, että Tapani Kansa joka juuri siirtyi pois joukostamme, mutta ei muistoistamme, niin hänetkin tapasin ensi kerran täällä 1967. Eilen Juha Saunamäki sanoi mulle yhdessä vaiheessa "Harri, täällä on yksi kaveri jota haluat ehkä moikata, Pertti Purhosen poika Pasi"...Yes, ilman muuta. Menen Pasin lähelle, hän kertoilee pöytäseurueelleen jotain juttua, seison siinä ja ehdin miettiä, muistaakohan Pasi vielä minua, siitä on vuosia kun viimeksi ollaan tavattu. Ah, Pertti Purhonen, Purtsi hänen isänsä...kehäsankarini...ihanteeni...ystäväni, niin monine juttuineen...sanon jossakin vaiheessa...Pasi...hän kääntyy puoleeni, tunnistaa heti ja saan halauksen...ah kuinka hienoa....nostalgiaa. Kymmenet vuodet, ystävien menetykset saavat jotakin lohdutukseksi...elämä jatkuu...toisessa polvessa, lapsemme ja lapsiemme lapset vievät elämää tänään eteenpäin omine juttuineen ja tarinoineen, mutta kuitenkin nostalgia ja muistot seuraavat mielesssä...Saunamäen bändi soittaa 50-luvun lopun tuttuja iskelmiä laulusolistin Anne Lampelan hienoine esityksinä.... nostalgiaa Kalastajatorpan pyöreässä salissa...nostalgiasta ei voi välttyä.... Hieno ilta Muruni ja ystävien kanssa, vielä kerran kiitokset Marja ja Juha Saunamäki
Vähän vanhempi tarina PASIN isästä PURTSI PURHOSESTA.....
PERTTI PURHONEN lempinimeltään PURTSI oli loistava nyrkkeilijä, joka jo nuorena nyrkkeili itsensä suuren yleisön suosikiksi. Hän oli komea ja tyylikäs. PURTSI joka oli minua viitisen vuotta vanhempi ja jo mestariksi nyrkkeilyt, maajoukkueessa ja lehdistössä näyttävästi oleva nyrkkeilytähti. Opin tuntemaan tietysti PURTSIN jo silloin ihan nuorena poikana ja hän oli yksi suuri ihanteeni nyrkkeilyssä ja elämässä silloin. Hän ottikin minut hyvin vahvasti "siipiensä suojaan" ja pääsin näkemään ja kokemaan yhtä sun toista. Olin otettu tästä ystävyydestä. Vuodet vierivät ja kuljimme kumpikin teitämme, mutta tapasimme kuitenkin aina jossakin vaiheessa, olimme toistemme häissä ym. ym. Tarinoita ja tapahtumia on paljon ja kirjassani NYRKKEILIJÄN UNELMASSA on myös kirjoitus PURTSISTA, joten ei nyrkkeilystä enempää. Haluan kuitenkin ottaa PURTSIN mukaan tänne VIERASKIRJAANI merkittävänä ystävänä, ihanteenani, nyrkkeilysankarina ja muistaa näin PURTSIA!